Perin metsää – mitä sille pitäisi tehdä?
Metsän perimiseen liittyy paljon kysymyksiä, joihin perikunta ei ole osannut varautua. Lisäksi surutyön keskellä on vaikeaa hoitaa käytännön asioita, kuten perunkirjoitusta tai pesänselvitystä.
Perintömetsän kanssa ei kuitenkaan yleensä tarvitse pitää kiirettä. Kokeneena metsän ostajana Kaskimetsät tuntee perintömetsään liittyvät käytännön kysymykset aina metsän arvon selvittämisestä metsän myyntiin ja verotukseen.
Sisällysluettelo
Ensimmäiset askeleet perintömetsän kanssa
Kun metsän omistaja kuolee, metsä siirtyy kuolinpesälle. Asiat etenevät yleensä tässä järjestyksessä:
- Perunkirjoitus. Perunkirjoitus on pidettävä kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Lisäaikaa voi hakea Verohallinnolta perustellusta syystä. Perukirjaan kootaan vainajan varat ja velat sekä tiedot perillisistä.
- Metsän arvo perukirjaan. Metsälle määritetään perukirjaan arvo, jonka perusteella perintövero lasketaan. Arvolla on merkitystä myös myöhemmin, jos metsä myydään.
- Perukirja Verohallintoon. Perukirja toimii perintöverotuksen veroilmoituksena, ja se on toimitettava Verohallintoon yhden kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta.
- Perintöverotuspäätös. Perukirjan käsittely kestää Verohallinnon mukaan keskimäärin 4–12 kuukautta. Jos perintöveroa tulee maksettavaksi, jokainen perillinen saa oman päätöksensä. Perintöveroa ei tarvitse maksaa, jos oma perintöosuus on alle 30 000 euroa (kun perinnönjättäjä on kuollut 1.1.2026 tai myöhemmin – aiemmin raja oli 20 000 euroa).
- Metsän nykytilan selvittäminen. Selvitä, millainen metsä on: onko tilalle tehty metsäsuunnitelma, onko metsässä keskeneräisiä puukauppoja tai hoitotöitä ja missä tilan rajat kulkevat. Nämä tiedot auttavat, kun kuolinpesä alkaa pohtia metsän tulevaisuutta.
Säilytä perintöverotuspäätös perukirjan kanssa. Päätökseen merkittyä perintöverotusarvoa tarvitaan, jos metsä myöhemmin myydään.

Metsän arvo perintöverotuksessa?
Perintöverotuksessa metsä arvostetaan käypään arvoon eli todennäköiseen kauppahintaan.
Verohallinnon arvostusohjeen mukaan ensisijainen selvitys metsän arvosta on metsätalouden asiantuntijan laatima tila-arvio. Metsän arvoon vaikuttavat muun muassa puuston määrä ja laatu, heti hakattavissa olevan puun määrä, taimikoiden osuus sekä maapohjan laatu ja sijainti.
Pienistä metsäalueista tila-arviota ei yleensä tarvita. Verohallinto pitää yleisesti vähäisenä alle 15 hehtaarin metsäaluetta. Poikkeuksena Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa raja on 30 hehtaaria ja Lapissa 60 hehtaaria.
Jos tila-arviota ei ole, metsän arvo voidaan määrittää Verohallinnon maakuntakohtaisilla hehtaariarvoilla. Keskiarvot eivät kuitenkaan kerro mitään yksittäisen tilan puustosta. Tästä meillä on omakohtaista kokemusta: vuosien varrella olemme ostaneet useita tiloja, joiden markkina-arvo on ollut selkeästi keskiarvon yläpuolella runsaan puustoisuuden ansiosta.
Perillisten kannattaa miettiä jo arvonmäärityksen yhteydessä, mitä metsälle aiotaan tehdä:
- Jos metsä jää perillisille, perukirjaan merkitty arvo vaikuttaa lähinnä perintöveroon.
- Jos metsä myydään, perintöverotuksessa vahvistetusta arvosta tulee metsän hankintameno, kun myyntivoittoa lasketaan: mitä pienempi arvo, sitä suurempi myyntivoitto.
Voit selvittää oman metsätilasi markkina-arvon Kaskimetsien metsäarvion avulla.
Kuolinpesän osakkaat tekevät perintömetsää koskevat päätökset yhdessä
Ennen perinnönjakoa metsä kuuluu kuolinpesälle, jonka osakkaita ovat perilliset, yleistestamentin saajat ja leski ositukseen asti.
Osakkaat hallitsevat pesän omaisuutta yhdessä, joten metsän myyntiin ja muihin merkittäviin päätöksiin tarvitaan kaikkien suostumus. Jos yksimielisyyteen ei päästä, osakas voi hakea käräjäoikeudelta pesänselvittäjää. Kun pesä on selvitetty, jokaisella osakkaalla on oikeus vaatia perinnönjakoa.
Jakamatonta kuolinpesää verotetaan erillisenä verovelvollisena. Jos pesä myy metsän, myyntivoitto on kuolinpesän, ei osakkaiden, tuloa.
Kuolinpesän osakkailla on käytännössä viisi vaihtoehtoa:
- Myynti: usein selkein ratkaisu, jos kukaan ei halua hoitaa metsää. Kauppahinta on helppo jakaa osakkaiden kesken.
- Yhteisomistus: pesä jää jakamatta, ja metsää hoidetaan yhdessä. Tämä toimii, kun osakkaat ovat samaa mieltä, mutta yhteinen päätöksenteko voi hidastaa asioita.
- Perinnönjako: metsä jaetaan perillisten kesken. Tilan jakaminen osiin edellyttää lohkomista.
- Lunastus: yksi perillinen ottaa metsän, ja muut saavat osuutensa muuna omaisuutena. Jos lunastus maksetaan pesän ulkopuolisilla varoilla, veroseuraamukset kannattaa selvittää etukäteen.
- Yhteismetsä: tila liitetään yhteismetsään, ja omistajat saavat osuuksia. Metsän hoito siirtyy yhteismetsälle.

Perintömetsän myynti ja verotus
Perintömetsän myynnissä noudatetaan samoja periaatteita kuin metsän myynnin verotuksessa yleensäkin: veroa maksetaan vain myyntivoitosta. Perityssä metsässä on kuitenkin kaksi erityispiirrettä:
- Hankintamenona käytetään Verohallinnon ohjeen mukaan perintöverotuksessa vahvistettua arvoa. Jos metsä myydään tällä hinnalla, voittoa ei synny. Esimerkiksi 120 000 euron perintöverotusarvolla ja 140 000 euron kauppahinnalla verotettavaa voittoa on 20 000 euroa ennen myyntikulujen vähentämistä. Hankintameno-olettamaa käytettäessä perityn metsän omistusaika lasketaan perinnönjättäjän kuolinhetkestä.
- Jos puusto myydään puukaupalla ennen tilaa, puukaupan tulo verotetaan pääomatulona, vaikka puusto on jo ollut mukana perintöverotuksessa. Perintöverotusarvosta ei voi tehdä metsävähennystä, mutta edellisen omistajan käyttämätön metsävähennysoikeus siirtyy perilliselle.
Myynti voi vaikuttaa myös perintöverotukseen. Jos metsä myydään perintöverotusarvoa halvemmalla, perintöverotukseen voi hakea oikaisua kolmen vuoden kuluessa perinnönjättäjän kuolinvuoden päättymisestä.
Perintömetsän myynti Kaskimetsille
Kaskimetsät ostaa metsätiloja suoraan kuolinpesiltä ja muilta omistajilta ilman välityspalkkioita. Teemme tarjouksen metsäkäynnin perusteella ja hoidamme kauppakirjat ja muut käytännön asiat. Osakkaiden ei välttämättä tarvitse olla paikalla yhtä aikaa: kaupan voi allekirjoittaa sähköisesti tai valtuuttaa yhden osakkaan hoitamaan sen.
Ota yhteyttä ja pyydä maksuton arvio metsästäsi!
Usein kysytyt kysymykset perintömetsästä
Kannattaako perintömetsä myydä?
Se riippuu perillisten tilanteesta ja tavoitteista. Myynti on usein selkein ratkaisu, kun kukaan ei halua hoitaa metsää tai yhteisomistus hankaloittaa päätöksentekoa. Kauppahinta on myös helppo jakaa osakkaiden kesken.
Mitä perintömetsässä kannattaa ottaa huomioon?
Perintövero on maksettava, vaikka metsä ei tuottaisi heti tuloja. Perukirjaan merkitty arvo vaikuttaa myös myöhemmän myynnin verotukseen, ja yhteisomistuksessa erimielisyydet voivat hidastaa päätöksiä. Yllätyksiä voi ennakoida selvittämällä metsän arvon huolellisesti ja käymällä vaihtoehdot läpi ajoissa.
Onko perityn metsätilan myynnistä maksettava veroa?
Veroa maksetaan vain myyntivoitosta. Perityssä metsässä hankintamenona käytetään perintöverotuksessa vahvistettua arvoa, joten perintöverotusarvon suuruisesta kauppahinnasta ei synny verotettavaa voittoa.
Voiko kuolinpesä myydä metsää?
Voi, kun kaikki osakkaat hyväksyvät kaupan. Myyntivoitto verotetaan kuolinpesän tulona. Osakkaiden ei tarvitse olla paikalla yhtä aikaa, kun kauppa tehdään.
Kannattaisiko metsä siirtää jo eläessä?
Jos metsän halutaan pysyvän suvussa, sukupolvenvaihdosta kannattaa miettiä jo omistajan elinaikana. Sen voi tehdä kauppana, lahjanluonteisena kauppana tai lahjana, ja kullakin tavalla on omat veroseuraamuksensa.